Chapter XII - Far, Far Way, Beyond the Might of Day
Oli 29. päivä lokakuuta 1190 anno domini. Konstantinopolin länsilaidalla ranskalaisten ristiretkeläisten telttojen seassa sankariemme seurue söi varhaista aamiaistaan hiljaisina. Edellisenä yönä omituinen rabbi oli parantanut kuollettavasti vammautuneen Jean-Luc Lacanin, ja nyt mies söi aamiaista muiden parissa, vaikka vasta edellisyönä oli hän maannut kalmona sairaspedillään. Mutta vain valittu piiri tiesi jalokivestä, jolla Jean-Luc tuotiin takaisin, tai ylipäätään siitä, että tämä oli jo jättänyt maalliset velvollisuutensa taakseen. Myös kersantti Cascou ilostui nähdessään vammautuneen ranskalaisen vihdoin toipuneen vammoistaan. Hän myös kertoi kolonnan jatkavan Theodoniuksen satamaan seuraavana aamuna Bosporin salmen ylitystä varten. Hän kertoi myös Clermontin arkkipiispa Gilbertin kilpimiesten parissa tapahtuneesta murhasta. Siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, mutta mieheltä oli huhujen mukaan viety kasvot. Konstantinopoli oli aikansa metropoli Kuluva päivä sujui varu