Deus Vult!

Part I - Guest from the East Oli Jouluyö Herran vuonna 1191, Antiokian ristiretkiruhtinaskunnassa. Myös urhomme juhlistivat Kristuksen syntymää kuuntelemalla Antiokian Latinalaisen Patriarkan Aemery Limogesilaisen saarna pyhän kaupungin ruuhkaisessa keskustassa. Patriarkan seurana olivat Antiokian hallitsija Bohemold III sekä Kuningas Filip II Augustus. Aamulla Sisar Petra antoi heille tekemänsä joululahjajuomat lahjaksi, mutta pyysi myös kertomaan sedälleen Mykkä-Kálmánille haluavansa antaa tällekin lahjajuoman, sillä hän ollut aamusta löytänyt tätä leiristä. Rentoutuneet sankarimme viettivät rauhallisen joulupäivän kaupungilla. Illalla he lähtivät Paroni Fauconin seuraksi tapaamaan Samarra’laista maaherraa Sharif Faheem al-Alghadab:ia. Sharif al-Alghadab oli esittäytynyt osana shia-muslimeita, jotka eivät hyväksyneet Sunni Saladinin ekspansionistisia pyrkimyksiä. Hän oli innostunut paronin sankaritekopuheista ja halunnut kuulla lisää. Joten paronipa keksi ottaa sankarit itsensä mukaa...

Gergel-kukkula ja sen epäpyhät asukit noituuksineen olivat jääneet taakse, kun urhomme juoksivat aikaa vastaan kohti Sopronin kaupunkia Unkarin Kuningaskunnan ja Pyhän Roomalaissaksalaisen Keisarikunnan rajalla. Vaikka noidan maja oli muisto vain, tunsivat sankarimme, ettei kaikki ollut vielä ohi. Levättyään yön yli, he tapasivat ryhmän paikallisia miehiä, joiden päämääränään oli tutkia Gergel-kukkulan pakanariittien syytä. Miehiä johtanut sisterssiläismunkki Varga käyttäytyi kuitenkin uhkaavasti myös ristiretkeläisiämme kohtaan, ja asettui avoimeen konfliktiin. Valitettavasti munkin offensiivi kokeneita sotaratsujamme vastaan oli lyhyt ja munkille turmiollinen. Kyläläisten sännätessä karkuun, seivästetty munkki puhui kuitenkin noidan suulla, ja urhomme tiesivät vanhan akan vannovan kostoa tapahtuneesta. Sairas Paroni Faucon ja hänen hoitajansa Haudattuaan epäonniseen välikäteen joutuneen lumotun munkin matalaan hautaan, sankarimme jatkoivat matkaansa Argentanin sotaväen leir...