Deus Vult!

Helmikuun kuudentena 1191 anno domini Ranskan ristiretkiarmeija leiriytyi puolitoista mailia Jerusalemin pohjoispuolelle, Richard Leijonamielen englantilaisten sijoittuessa ranskalaisista länteen. Piiritysleirin rakennus ja linnoitustyöt veivät sankareidemmekin koko panoksen useaksi päiväksi, sotajoukkojen valmistaessaan piiritysheittimiään mahdollisimman pian koittavaan hyökkäykseen. Usean päivän valmistelut valuivat kuitenkin hukkaan, saraseenisabotöörien hiipiessä englantilaisten leiriin ja polttaen valtaosan näiden Akkosta tuomista piirityskoneista. Ylpeät kristityt ruhtinaat pitivät kuitenkin ylpeästi kiinni päätöksestään, ja ensimmäinen Jerusalemin valloitusyritys alkoi helmikuun kolmannentoista aamupäivällä.   RistiretkiSotilaat järjestäytyivät sotaan. Argentanin jäljellä oleva Men-At-Arms sijoitettiin muiden ammattisotilaiden tapaan lähelle etulinjaa, yhdistettynä nostoväkirykmentteihin. Hiljaa seisten miehet odottivat kohtalokasta merkkiä, joka tulisi päättämään monen tari...

Vietyään Johaniittojen Suurmestarin kirjeen kuningas Filip II Augustukselle, sankarimme palasivat Argentanin sotajoukkojen pariin. Päivä kului vaihdellen kuulumisia vanhojen men-at-arms tuttujen ja leiriläisten kanssa. Kersantti Birinus toivotti urhomme takaisin ruotuun, mutta ensin he viettäisivät viimeisen yön jo maksetussa majatalossa. Autuas Aika olikin täynnä väkeä armeijan väen nauttiessa kaupungin antimista. Saraseenien vankina ollut Knut Knutssen toi kaksi varjagi-toveriaan mukanaan, ja pyysi pelastajiaan karahveille. He kertoivat myös Roupenia etsineestä ranskalaismiehestä, mutta vanha kunnon RuRu antoi tuttavansa odottaa seuraavaan päivään ja ryyppäsi pohjoisen miesten kanssa. Seuraavana aamuna hyvä olo ja saappaat olivat tiessään, ja päivä alkoi kohmeisesti. Pakattuaan reppunsa nuoret toverimme lähtivät lampsimaan takaisin Argentanin leiriä kohden, mutta sattuivat todistamaan kolmen vainajan nostoa Kadisha-joesta. Urhomme kauhistuivat huomatessaan, että vainajien kasvot oli ...

4.7 1190 - Argentanin sotajoukko oli pysähtynyt lähelle ruhtinasarkkihiippakunta Salzburgia, Salzach joen rannalle. Edellisenä iltana saapunut lähetti Kuningas Filip II:sen pääarmeijasta toi viestin, jonka mukaan se on pahasti jumissa sen samaisen joen ylityksen luona johon argentanilaiset pysähtyivät viittä päivää aiemmin. Kuningas Filipin käskystä etujoukot odottaisivat pääarmeijaa sen aikaa että se pääsisi pohjoisemmas Alppien vaarallisista solista. Hohensalzburgin linnake Tästä johtuen paroni seurueineen on ratsastanut kohti kaupunkia onnittelemaan maaliskuussa valittua ruhtinaspiispa Thiemoa, muun sotajoukon varustaessa itseään parin tunnin ratsastuksen päässä kaupungista. Sankariemme hetki kesäauringosta nauttien jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä leirin johtoon jäänyt Chevalier Ricfried lähestyi heitä. Koska Kersantti Cascou oli kalassa muutamien miesten kanssa, lankesi vastuu tulevasta tehtävästä jälleen Colmelle Covalle. Ricfried kertoi läheisestä Sommeraun kylästä, jonka pappi...

Argentanin sotaväki oli edennyt rivakasti kohti Vézelayn suurta kokoonpanoa pian jo neljättä viikkoa ja leiriytyivät vanhaan metsikköön Vezelayn länsipuolella. Toimittaessaan omalla vuorollaan joukkueensa ruokahuoltoa, sankarimme Isaac, Roupen ja Durant onnistuivat kaatamaan ei vain yhtä, vaan kaksi kookasta villisikaa. Suuren kaadon riemu jäi pian kuitenkin taka-alalle, sillä yön tunteina koko leiri hälytettiin jalkeille. Tuntematon taho oli surmannut kaksi sankareitamme auttanutta nostoväen miestä, riistäen miehiltä näiden kasvot veitsellä leikaten. Paroni Faucon puhutteli järkyttynyttä sotajoukkoa seuraavana aamuna, vannoen ettei asia jäisi siihen. Siihen se kuitenkin meinasi jäädä, sillä jo muutamaa päivää myöhemmin Chamoux metsän lehvästöt jäivät taakse ja Vezelayn massiivinen joukkojen kokoonpano levittäytyi ristiretkeläistemme edessä. Ranskan kuningas Filip II Augustuksen ja Englannin kuningas Richard Leijonamielen armeijoiden keihäänkärjet ja kypärät kimmelsivät auringossa, k...

Vuosi 1190 Anno Domini. Kristittyjen lähes vuosisadan kestänyt herruus Pyhästä Maasta on päättynyt Hattinin taisteluun ja Jerusalemin Pyhän kaupungin valtaukseen. Arabien mailta kohonnut hallitsija, jonka sotataidot ja armeija hakee vertaistaan, olisi pian vievä myös Tripolin, Antiokian sekä Akkon.  Paavi Gregorius Kahdeksannen pyynnöstä ja Kristityn hurskauden tähden, Englannin ja Ranskan hallitsijat Richard Leijonamieli ja Filip Toinen Augustus päättivät vuosikymmeniä jatkuneen vihanpidon kahden valtakunnan välillä, liittyäkseen Pyhän Saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan keisarin Frederik Barbarossan aloittamaan sotaretkeen, joka Kolmantena Ristiretkenä tunnetaan. Armeijat kautta valtakuntien kokosivat rivejään. Vastikään takaisin ranskaan liitetyn Normadian herttuakunnassa valmistauduttiin myös ja Orne joen rannalla sijaitseva Argentanin kaupunki ei ollut poikkeus. Paroni Fabien Faucon oli määrännyt kynnelle kykenevät miehet varustamaan itsensä pitkään marssiin, ja koko...